Maanantaifiilis!

Viime viikkojen vaiheet ovat monilla työpaikoilla noudattaneet suurin piirtein seuraavanlaista kaavaa:

Vaikeassa paikassa yrityksen arvot joutuvat koetukselle. Mitä olemmekaan luvanneet, mihin me uskomme? Unohdammeko ne lupaukset kiirehtiessämme lomauttamaan?

Luottamus lisää luottamusta. Silti suomalainen henkilöstöjohtaminen rakentuu pitkälti epäluottamuksen ympärille.

Tunnejohtaminen on tämän päivän trendejä, mutta todellisuudessa opit eivät kovin laajasti kohtaa suomalaisen työn arkea. Tunteet eivät kuulu työelämään. Tämän lauseen meistä moni on saattanut kuulla, ja olen huomannut, että tähän teollistumisen ajan ajatukseen uskoo edelleen moni.

Työtyytyväisyyttä mitataan monissa yrityksissä, koska mittaaminen on tämän päivän juttu. Niin ne muutkin firmat tekevät. Sitä paitsi yrityksen esittelyssä mainostetaan, että henkilöstöstä välitetään kysymällä työntekijöiltä viihtyvyydestä vuosittain. Tuntuuko tutulta? Miten olisi, jos pelkän mittaamisen sijaan ryhtyisimmekin kehittämään työtyytyväisyyttä?