Tunne(lman)johtaminen

Tosiasia kuitenkin on, että tunteet vaikuttavat merkittävästi suoritukseemme. Jos haluamme kieltää tunteiden olemassaolon työpaikallamme, tukahdutammeko samalla innostuksen, energisyyden ja aidon työnilon? Saammeko vastineeksi vain tasapaksua ja lamaantunutta suorittamista?

Itse uskon, että ongelma piilee työkulttuurimme tuloskeskeisyydessä. Sana ´tunne´ saa suomalaisissa aikaan vaivaantumista. Eräs vaikuttaja totesikin, että kannattaa mieluummin puhua vaikkapa tunnelmasta. Suomalainen johtaja haluaa johtaa tuloksia, kun tosiasiassa hänen tulisi johtaa työpaikan tunnelmaa, joka johtaa haluttuun tekemiseen ja tavoiteltuihin tuloksiin.

Empatian puute on este

Saan parhaillaan tehdä kehitystyötä perinteikkäässä palvelualan yrityksessä, jossa on oivallettu, että kehittymällä parhaaksi työpaikaksi ei pelkästään paranneta työssä viihtyvyyttä ja palvelua, vaan myös liiketoiminnallisia tuloksia. Liiketoimintajohtaja kiteytti ajatuksen mainiosti: ”Kaikkein tuottavin tie tulokseen ei ole käskylause: Hymyile perkele!” Ja eihän se ole. Aito hymy irtoaa, kun työpaikalla on hyvä ilmapiiri ja henkilöstöjohtaminen tukee positiivista tunnelmaa.

Mikä sitten estää tunne(lman)johtamista toteutumasta? Yksi syy on empatian puute. Jotta voisit hyväksyä tunteet, sinun pitää osata asettautua työntekijän asemaan. Monilla suomalaisilla yritysjohtajilla vaan on empatiaa yhtä paljon kuin saksalaisessa panssarivaunussa. Heille hymyilemiseen käskeminen on huomattavasti helpompaa, kuin tehdä pitkäjänteisesti töitä sen eteen, että se tulisi luonnostaan.

Sopiiko tunnejohtaminen kaikkialle?

Asiantuntijaorganisaatioissa tunnejohtaminen, kuten muutkin henkilöstöjohtamisen trendit, saatetaan jo tunnistaa ja tiedostaa paremmin. Mutta mennäänpä perinteisiin teollisuushalleihin, tuotantolaitoksiin ja palvelualojen tuottaviin tehtäviin ja kysytään, miten tunnelmaa siellä johdetaan. Näiden yrityksen johto saattaa ajatella, että henkilöstön motivaatiota ei ole mahdollista kasvattaa, koska väki ei työskentele unelma-ammatissaan. Helppoahan se siellä IT-alalla ja start-upeissa on, kun väki toteuttaa itseään potkulaudalla rullaten pääkonttorien käytävillä.

Minä näen asian toisinpäin: perinteisillä työpaikoilla on eniten saavutettavaa. Hyvä fiilis näkyy tuottavampana työskentelynä ja vähentyneinä sairauspoissaoloina. Hyvän fiiliksen kautta päästään parhaisiin tuloksiin, oli yrityksen toimiala mikä tahansa.

Tunnejohtamisen avaimet:

-          Empatiakyky

-          Kuuntelemisen taito

-          Vuorovaikutus

-          Positiivisen esimerkin voima

-          (Näyttelijän lahjat, jos edelliset eivät tule luonnostaan)