Työtyytyväisyyden kehittäminen on taitolaji

Olin taannoin asiakaspalveluguru Tuija Seipelin luennolla, ja mieleen jäi tutkimus, jonka mukaan 80% tutkittujen yritysten johdosta piti yrityksensä asiakaspalvelua erinomaisena, parhaana mahdollisena. Näiden yritysten asiakkaista palvelun todellisuudessa koki erinomaiseksi 8%. Päteekö sama työtyytyväisyyteen? Estääkö itseriittoisuus (tai haluttomuus muutokseen) näkemästä kehityskohteita? Piiloudutaanko kuvitelmiin, koska ei ole nöyryyttä nähdä todellisuutta ja myöntää vajavaisuutta?

Valheellinen mielikuva tuudittaa

Työtyytyväisyys tulisi aina olla kehityskohteena yrityksen toiminnassa. Vaikka tavoittaisi työtyytyväisyydessä täyden kympin tason, se ei pysy siellä ilman jatkuvaa työtä. Suurin ongelma ei tosin ole se, että tyytyväisyyden taso yrityksissä laskisi. Hyvin monissa se ei oikeasti ole hyvä ollutkaan.

Hyvä tulos työtyytyväisyyskyselystä ei kerro totuutta yrityksen tilanteesta, jos iso joukko jättää vastaamatta. Huono vastausaktiivisuus on ensimmäinen hälytyssignaali: Miksi väki ei vastaa? Työtyytyväisyyden edelläkävijä Panu Luukka on todennut niin parisuhteesta kuin työtyytyväisyydestäkin, että niin kauan kuin valituksia esiintyy, on myös toivoa kehittymiseen. Kun valitukset hiljenevät, alkaa ulko-ovi käymään.

Huono vastausprosentti työtyytyväisyyskyselyssä kuitataan helposti sillä, että se ei ole ennenkään ollut hyvä. Uskotaan, että on normaalia, kun vain osa työntekijöistä vastaa. 

Työssä viihtymisen kautta tuloksiin

Työ on ihmisille yksi tärkeimmistä elämän osa-alueista. Oman kokemukseni mukaan ne antavat palautetta, jotka uskovat muutokseen. Loput ovat ehkä menettäneet uskonsa siihen, että asioita haluttaisiin kehittää, tai he eivät uskalla antaa palautetta.

Jos et ole valmis kuuntelemaan, älä edes kysy. Suurinta ajanhukkaa ovat työtyytyväisyyden mittaukset, joiden tulosten perusteella ei tehdä mitään kehitystoimenpiteitä.

Onneksi aktiivisiakin kehittäjiä löytyy. Minulla on ilo työskennellä yritysten kanssa, jotka ovat oivaltaneet, että paras liiketoiminnallinen tulos syntyy tyytyväisen henkilöstön avulla. 

Henkilöstön koko potentiaali käytössä?

Osa suomalaisten yritysten johdosta ei ole sisäistänyt, että ihmiset käyvät töissä pääasiassa hankkiakseen siitä itselleen elannon. Halu edistää liiketoimintaa ja olla mukana rakentamassa yrityksen menestystä on vain marginaalisella joukolla palkkatyövoimaa. Jos pyrit rekrytoimaan vain näitä työhönsä intohimoisesti suhtautuvia tekijöitä tarjoamatta vastineeksi mitään muuta kuin peruspalkan, voit joutua odottelemaan pitkäänkin.

On hyvä muistaa, että ihmiset suhtautuvat intohimoisesti työhön, kun yritysjohto suhtautuu yhtä intohimoisesti heidän työpaikkansa ja motivaationsa kehittämiseen. Paras työpaikka syntyy aidolla tekemisellä ja jatkuvalla kehitystyöllä.

Mitä yritysjohdon kannattaa muistaa työtyytyväisyydestä?

1. Työntekijöiden vahva motivaatio ja tyytyväisyys kasvattavat yrityksen tuottavuutta.

2. Työtyytyväisyyskyselyjen tulisi aina johtaa kehittämistoimenpiteisiin.

3. Huono vastausprosentti tyytyväisyyskyselyssä viestii usein joko luottamuspulasta tai pelosta.

4. Panostamalla henkilöstöön saadaan työntekijöiden koko potentiaali käyttöön.